Suomen Numismaatikkoliitto ry, säännöt

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Numismaatikkoliitto ry. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen virallinen kieli on suomi.

2 § Liiton tarkoitus ja toimintatapa

Liiton tarkoituksena on Suomessa toimivien numismaattisten yhdistysten keskusjärjestönä kohottaa numismaattisen alan tiedon tasoa sekä edistää numismatiikan harrastusta ja maksuvälineisiin liittyvää keräilyä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa edistää numismaatikoiden järjestäytymistä, tukee uusien numismaattisten yhdistysten perustamista ja levittää tietoutta numismatiikasta ja maksuvälineisiin liittyvästä keräilystä,
  • toimii jäsenyhdistystensä edunvalvojana ja pyrkii edistämään näiden menestymistä aatteellisessa toiminnassaan,
  • harjoittaa ja tukee numismaattista koulutus-, tutkimus-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa,
  • organisoi numismaattista aitoutustoimintaa ja toimii väärentämistä ja muuta epärehellisyyttä vastaan numismatiikkaan liittyvässä toiminnassa,
  • pyrkii vaikuttamaan Suomen uusien maksuvälineiden suunnitteluun, valmistukseen ja jakeluun,
  • pitää yhteyttä viranomaisiin,
  • ylläpitää kosketusta koti- ja ulkomaisten numismaattisten yhdistysten välillä,
  • toimeenpanee numismaattisia näyttelyjä,
  • edistää numismatiikkaan liittyvää jäsenyhdistystensä huutokauppatoimintaa sekä
  • edistää mitalitaidetta.

Liitto voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä kustantaa numismatiikkaa käsittelevää aikakausilehteä ja muita numismaattisia julkaisuja sekä pitää kotisivuja internetissä. Liiton tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa itselleen eikä muille siihen osallisille taloudellista etua.

3 § Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä kirjallisesta hakemuksesta sellainen rekisteröity numismaattinen tai muu numismatiikkaa lähellä oleva yhdistys, jonka liiton kokous hyväksyy varsinaiseksi jäseneksi. Jäsenhakemus lähetetään liiton hallitukselle, joka toimittaa hakemuksen yhdessä hallituksen esityksen kanssa liiton kokouksen päätettäväksi.

Tämän lisäksi liitossa voi olla kunnia-, kirjeenvaihtaja- sekä kannattajajäseniä. Kunniajäseneksi voidaan kutsua erittäin ansioitunut numismaatikko tai muu liiton tarkoitusperien hyväksi erittäin ansiokkaasti toiminut henkilö.

Kunniajäsenet kutsutaan liiton kokouksen päätöksellä hallituksen esityksestä umpilipuin äänestämällä. Kirjeenvaihtaja- sekä kannattajajäsenet hyväksyy hallitus. Kirjeenvaihtaja- sekä kunniajäsenet ovat vapaat liitto- ja muista maksuista.

Kunnia-, kirjeenvaihtaja- sekä kannattajajäsenillä ja juridisten kannattajajäsenten edustajilla on oikeus osallistua liiton kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

4 § Jäsenmaksut ja äänimäärät

Liitto kerää liittomaksua niiltä jäsenyhdistysten jäseniltä, joidenka jäsenyhdistys ilmoittaa kuuluvan liittomaksun piiriin. Jäsenyhdistysten äänimäärä liiton kokouksissa määräytyy niiden jäsenten liitolle maksettujen liittomaksujen mukaan.

Jäsenyhdistys saa liittokokoukseen yhden äänen jokaista alkavaa kahtakymmentäviittä (25) liittomaksun maksanutta jäsentään kohden, kuitenkin enintään viisi (5) ääntä. Jäsenmaksut lasketaan edeltävän vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan.

5 § Liiton kokoukset

Liiton ylin päättävä elin on liittokokous, jossa äänioikeutta käyttävät varsinaisten jäsenten edustajat äänimääriensä mukaisesti.

Päätökset liiton kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee asian se kanta, johon puheenjohtaja yhtyy, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisu tapahtuu arvan avulla. Äänestys on avoin, paitsi milloin kokous yksinkertaisella enemmistöllä päättää suljetusta äänestyksestä. Jos äänet menevät tällöin tasan, ratkaisee arpa.

Liitolla on yksi varsinainen kokous vuodessa, joka pidetään vuosittain tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen marraskuun loppuun mennessä hallituksen kutsumana. Liittokokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun soveltuvan apuvälineen avulla.

Kutsu liiton kokoukseen toimitetaan jäsenille kirjeellä tai sähköpostilla jäsenen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.

Liittokokouksessa käsitellään jäsenyhdistysten viimeistään kuusikymmentä (60) vuorokautta ennen kokouksen pitoa kirjallisesti liiton hallitukselle kokouksen käsiteltäväksi ilmoittamat asiat, jotka liiton hallitus esittää kokoukselle omine lausuntoineen ja joista se tiedottaa jäsenyhdistyksille kokouskutsussa.

Liiton kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka tarkistavat kokouksen puheenjohtaja ja kaksi kokouksen äänioikeutetuista edustajista valittua pöytäkirjantarkastajaa. Kokous voi myös itse toimittaa pöytäkirjan tarkastuksen.

Kokouksen päätökset on tiedotettava jäsenille kirjeellä tai sähköpostilla jäsenen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa.

6 § Liittokokouksen asialista

Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus,
  2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, joka kutsuu sihteerin,
  3. valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa,
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  5. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
  6. tarkastetaan liiton jäsenistä ja liittomaksuista pitämä luettelo,
  7. esitetään hallituksen kertomus sekä tilinpäätös ja toiminnantarkastajan tileistä ja hallinnosta antama lausunto edelliseltä kalenterivuodelta,
  8. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sekä muille tilivelvollisille,
  9. vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma,
  10. päätetään liittomaksusta sekä kannattajajäseniltä perittävistä vuosittaisista jäsenmaksuista,
  11. määrätään liiton puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien palkkiot,
  12. valitaan puheenjohtaja joka toinen vuosi,
  13. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,
  14. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa tulevalle kalenterivuodelle,
  15. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat,
  16. päätetään kokous.

7 § Liiton ylimääräinen kokous

Liiton ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kaksi (2) jäsenyhdistystä, joiden äänimäärä liiton kokouksissa on tuona kalenterivuonna vähintään kymmenen (10) prosenttia liiton kaikkien jäsenyhdistysten yhteisestä äänimäärästä, sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun hallitus sai vaatimuksesta tiedon.

8 § Hallitus

Liiton asioita hoitaa liittokokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittavat puheenjohtaja sekä kuusi (6) jäsentä. Puolet hallituksen jäsenistä on kerrallaan erovuorossa, ensi kerralla arvan mukaan ja sen jälkeen siinä järjestyksessä kuin ovat valitut.

Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen liittokokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättyessä. Hallituksen valitsemien toimihenkilöiden toimikausi määräytyy hallituksen päätöksen mukaisesti. Liittohallituksen jäsenten vaali suoritetaan enemmistövaalina. Hallitukseen voidaan valita vain henkilö, joka on ollut liittojäsen valintaa edeltäneenä kahtena vuotena.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Hallitus valitsee toimintaansa myös sihteerin ja varainhoitajan sekä tarpeen mukaan muita toimihenkilöitä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme (3) muuta jäsentä on saapuvilla kokouksessa. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään kunkin asian käsittely, sen ratkaisuun osaa ottaneiden nimet, asiassa tehty päätös sekä mahdolliset eriävät mielipiteet. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja toinen nimetty hallituksen jäsen. Pöytäkirja esitetään seuraavassa hallituksen kokouksessa tarkastettavaksi, jollei sitä tarkasteta heti.

9 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

  • johtaa ja valvoa liiton toimintaa ja taloutta,
  • kutsua koolle liiton kokoukset ja valmistella kokoukselle esitettävät asiat,
  • panna täytäntöön kokouksen päätökset,
  • edustaa liittoa,
  • ottaa ja vapauttaa liiton mahdolliset toimihenkilöt ja määrätä heidän tehtävänsä ja mahdolliset palkkionsa,
  • toimittaa jäsenhakemuksen yhdessä hallituksen esityksen kanssa liiton kokouksen päätettäväksi,
  • esittää varsinaiselle kokoukselle kutsuttaviksi kunniajäsenet,
  • hyväksyä uudet kannattaja- sekä kirjeenvaihtajajäsenet,
  • pitää jäsenluetteloa,
  • päättää ansiomitalien myöntämisestä,
  • perustaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia ja työryhmiä, valita niihin jäsenet sekä
  • tiedottaa jäsenyhdistyksille liiton toiminnasta.

10 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin, varainhoitajan tai toisen hallituksen jäsenen kanssa.

Lisäksi hallitus voi valtuuttaa jonkun edellä mainituista tai jonkun muun henkilön toimimaan yksin liiton nimenkirjoittajana.

11 § Tilikausi

Tilikautena on kalenterivuosi. Tilejä ja hallintoa koskevat asiakirjat on toimitettava toiminnantarkastajalle helmikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajan on annettava hallitukselle kirjallinen lausunto 30 vuorokauden kuluessa.

12 § Jäsenyyden lakkaaminen

Liiton kokous voi lain sallimissa tapauksissa erottaa jäsenen liitosta.

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan ensiksi tulevan kalenterivuoden alusta lukien.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia ja lisäyksiä näihin sääntöihin voidaan tehdä liiton kokouksessa. Ehdotettavat muutokset on kokouskutsussa mainittava. Muutos katsotaan hyväksytyksi, jos sitä kokouksessa kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

14 § Liiton purkautuminen 

Liiton purkamispäätös voidaan tehdä liiton kokouksessa ja se on vahvistettava aikaisintaan kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluttua pidettävässä seuraavassa kokouksessa. Liiton purkaminen on kokouskutsussa mainittava. Lopettaminen katsotaan hyväksytyksi, jos sitä molemmissa kokouksissa kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. 

Jos liitto purkautuu tai sen toiminta lakkautetaan, on sen varat ja omaisuus jaettava ensisijaisesti sen jäsenyhdistyksille niiden viimeisten kolmen (3) vuoden liittomaksujen osoittamassa suhteessa tai viimeisen purkamispäätöksen tehneen kokouksen tarkemmin määräämällä, numismatiikkaa edistävällä tavalla.